Ja ei kai siinä muu sitten auta kun jatkaa tätä joulukuun tapahtumien kelailua :) Tosiaan, ton hullun viikonlopun jälkeen tuli sitten koeviikon vuoro, mikä nyt meni vähän miten meni. On tosiaan ihan mielenkiintoset noi Meksikon koejärjestelyt, kun opettajat ei välitä vaikka jutellaan kesken kokeen, ja esimerkiks matikanopettaja kerto neljään kysymykseen oikeet vastaukset! No eihän siinä mitään, tuleepahan tutustuttua pikkasen erilaiseen koulusysteemiin haha. Vielä ei olla saatu arvosanoi, mutta luulen että matikka, kemia ja habilidades 1 meni läpi, muista en sitte meniskää takuuseen...
Keskiviikkona oli mun pikkusiskon 15-v synttärit, jotka siis on Meksikossa ne kaikista tärkeimmät juhlat. No, mun sisko ei kuitenkaan halunnu järkätä mitään suurempaa, onneks. Yöllä sen kaverit tuli 12 aikaan laulamaan sille Mañanitas ja sit ne söi kakkuu ja sellasta. Itte en pystyny olee niiden kaa, koska rupes itkettämään aivan hirveesti :/ Jotenki vaan kun näki ne yhessä niin tuli aivan järkyttävä ikävä... Myöhemmin menin kuitenkin kakulle,pakkohan sitä oli maistaa kun kerrankin oli!!!
Keskiviikkona sen kaverit tuli sitten yllätysaamiaiselle niiden kokeen jälkeen, ja niil menikin oikeestaan koko päivä siinä juhliessa ja höpötellessä :) Morgane tuli mun seuraks, ettei mun tarvinnu yksin olla niiden lapsosten kanssa....
Koulujen loppujen kunniaks lähettiin sitten perjantaina tyttöjen kaa Tarrosiin, joka on kyl ehdottomasti yks mun lempparibaareista täällä :---) Mentiin siis Morganen, Fabiolan ja Isan kanssa. Aluks meinattiin joutuu ongelmiin jo sisäänpääsyn kaa, kun huomattiin että turvamiehet katto kaikkien paperit. Päästii kuitenki luikkii sisää ilman papereita. Heti ku istuttiin pöytään, niin huomasin että meijän viereisessä pöydässä oli aivan törkeen sulonen meksikolaispoika. Toisinkun toisella puolella meitä olevassa pöydässä, josta meitä pommitettiin paperipalloilla koko ilta....Säälittävääkö?
No kuitenkin. Kaverit yllytti mut sitten menemään juttelemaan siihen viereiseen pöytään, minkä jälkeen yks niistä pojista alko juttelemaan Morganelle. No, hetken päästä sit se poika josta mä olin aiemmin puhunu tuli juttelemaan mulle, ja osti mulle ruusuja! Sulinko ees lopullisesti! No, se sit kutsu mut niiden pöytää ja oli loppujen lopuks aivan huippuilta, joka kuitenkin päätty surullisemmin kun koskaan ennen. Ruvettiin juttelee yhestä uudesta klubista joka on avattu justiisa, ja kysyin et jos se haluis lauantaina mennä mun kaa sinne. No... "En voi, koska en oo enää huomenna täällä..." MITÄÄÄÄÄ!!!!!!!!!!!!! Perus meikän tuurii taas... No, juteltiin sit siinä kaikkee mahollista ja se sano että puolentoista kuukauden jälkee tulee sen yliopistohommien takii käymää viikoks, ja sitte 2 kuukauden jälkee tulee kuukaudeks tai pariks et voidaa nähä enemmän ja näin... Mutta joo, elämä on julmaa :------------(
Lauantai-ilta oliki sitte täys katastrofi. Kierreltii juhlist juhlii ilman tulosta ja lopulta päädyttiin illallistamaan kolmen aikaa yöllä meille!
Sitte pääsen vihdoinki kertailemaan viiko viikon tapahtumia,HUH! Illat meni aikalailla centrossa, nyt kun oon mäkin viimein jättäny sydämeni sinne ja oppinu kulkemaan bussilla :) Keskiviikkona meillä oli lahjojenvaihto vaihtareiden kanssa! Jo etukäteen mä olin ajatellu, että se on varmasti Peter, joka tulee antamaan mulle jonkun kirjan lahjaks. Ja niinhän siinä sitten kävi ihan kirjain kirjaimelta! :---D Mutta se kirja osottautu oikeesti ihan hyväks joten, kiitti Peter :) Itte ostin Christopherille tosi nätin kravatin, ja kyl se ainaki vaikutti siltä että tykkäs lahjastaan! Oli muutenkin tosi kiva pitkästä aikaa nähä kaikkii vaihtareita yhessä, ja leikittii sellast ihme "kuka olen" arvausleikkii ja syötiii hyvää pastaa ja lihapulliiii!
Myöhemmin jatkettiin sitten siitä Morganen ja Brunan kaa Claudian posadalle. Äiti oli jostain syystä tosi huonolla tuulella, joten jouduin lähtemään kotiin jo ennen yhtätoista... Vaihettiin kuitenkin lahjat ja silleen ja sain taas pari uutta tosi kivaa kaveria :)
Viime viikolla äiti oli muutenkin tosi stressaantunu... Johtuu varmaan siitä, että Chole oli täällä taas, ja sillä on alkanu nyt ne kemioterapiahoidot ja se on tosi huonona :/ Tukka siltä lähti jo edellisenä maanantaina, ja no sil todettiin kans kai etäpesäkkeitä = not goood.... Mutta nyt se lähti jo takasin Zacatecasiin muiden sukulaistensa luo, ja palaa sitten taas tammikuun alussa.... Toivottavasti se nyt tosta paranis ja silleen :(
Perjantaina ei ollu oikeen fiilistä lähtee ulos, joten päätin sitten jäädä vaan kotio :) Juteltiin aika paljon kaikkea äidin kaa ja puhuttiin, että ehkä pystyisin lykkää mun perheenvaihtoa vielä! No, toivotaan että käy hyvin ja vaihan perhettä vasta tossa helmi-maaliskuun vaihteessa... Jotenki mä vaan rakastan tätä perhettä, ja vaikka tietty kulttuuriin tutustumisen ym puolesta olis parempi vaihtaa nyt perhettä ja oppia uutta niin emmä haluu! Mulla on ihan täydelliset vanhemmat ja sisko, en vois koskaan toivoo parempaa. Ne osaa olla tiukkoja tarvittaessa, mutta yleensä ottaen ne on ihan tosi rentoja ja saan mennä ja tulla ku haluun :)
Lauantaina me lähettiin Brunan, Fabiolan ja Isan kaa piiitkästä aikaa Ouiiiihin! Oli ihan tosikiva ilta ja pidettiin hauskaa kylla kaikkien niiden viikkojen edestä ku ei oltu oltu siellä! :---) Ilta jäi kuitenki pikkasen lyhyeks mutta, no, laatu korvas ajan! Oli tosi tosi paljon tuttuja, ja oikeesti tuntu siltä ettei enää oo mikään ulkopuolinen maahanmuuttaja vaan oikeesti että mä asun täällä, koska oli tosi paljon ihmisii jotka tuli moikkaamaan ja juttelemaan ja tuli sellanen olo että tänne mä kuulun!
Sunnuntaina me lähettiin illalla viimeinkin syömään siskon synttäreiden kunniaks. Mentiin Tony Romas nimiseen ravintolaan, joka on kuulemma tosi hyvä ravintola täällä. Söin aivan taivaallista lohta, ja pakko myöntää et oli kyl jo ikävä! No, isä halus sitten välttämättä tarjota tyttärilleen viiniä, joten siinä sitten nostettiin ihan ilosisssa merkeissä maljaa! :---D Äiti otti vähän isomman lasillisen, ja sitä rupes väsyttämään aika rajusti! Iskä sitten vielä kaiken lisäks alko puhumaan siitä kuinka onnellisia ne on ku oon täällä niiden kaa ja että mulla on aina Meksikossa koti, etten saa koskaan unohtaa sitä etcetc. Äiti melkei rupes itkee ja kyl ittelläki tuli aika otettu olo :)
Ruoan jälkee lähettii sit kävelee ympäri kauppakeskusta, ja kymmeneltä suunnattii kattomaa Harry Potterin uusinta. Oli kyllä tosi hyvä leffa, ja siskon kaa oli ihan huippuu olla kattomassa sitä! Tai yleensäki mun perheen. Yhen aikaan lähettiin kotiin päin :)
Tällä viikolla juhlitaan nyt jouluviikkoa, ja huomenna tai sitten torstaina kirjottelen vähän joulupäivitystä! Jouluks lähetään sukulaisille Pueblaan, ja nään ekaa kertaa viiden kuukauden aikana SUOMALAISEN, ANNI KOPOSEN !!!!!!!!!! Pueblassa vietetään neljä päivää,ja sitten suunnataan uudeks vuodeks Acapulcoon rantalomalle! Ei valittamista ;)
Hyviä joulunodotuksia! :) En laita nyt kuvia, koska mulla on Facebookissa noista kaikista jutuista, joten kattokaa sieltä jos kiinnostaa :)
ps. vähän jouluaiheisempi tää ulkoasu nyt näin joulun kunniaks! :) toivottavasti tykkäätte!
martes
kuukaus tai kaks taas...
Anteeksi sydämeni pohjasta!
Siitä on meinaan nyt melkein puoltoista kuukautta kun mä viimeks kirjotin! Ei sen näin pitänyt mennä, mutta kyllähän siitä jo sillo tullessa varoteltiin että pikkuhiljaa se blogi meinaa jäädä unholaan kun sitä tekemistä vaan tuntuu riittävän ihan joka hetkelle... No, niinkun sitä sanotaan niin parempi myöhään kun ei milloinkaan!
Paljon on ehtinyt tapahtumaan, ja nyt ihan näin loman kunniaks ajattelin että kerron nyt ihan tässä vaikka viikko kerralla mitä kaikkea on tullu puuhailtua. Tai no, en tietenkään ihan jokasta päivää ala selostamaan, mutta noin pääosin koitan kerrata viimesen kuukauden juttuja ja tuntemuksii! Ja tosiaankin, jotta teillä vielä säilyis se omakin elämä ja mielenkiinto näitä mun kirjotuksia kohtaan, niin kirjotan nyt tänään pikkasen ja jatkan sitten huomenna ja ylihuomenna ennen lomille lähtöä! Niin, ja nyt on muuten jo mennyt 5 kuukauden raja rikki, eli nyt siirryttiin sitten odottelemaan vuoden puoliväliä :)
Jos nyt kelataan pari viikkoa taaksepäin, joulukuun ensimmäiseen päivään. Juanpablo kutsu meijät (minä, Morgane, Bruna) Jorgen synttäreille. Aluks oltiin aika yllättyneitä, koska tosiaan muutamaan kuukauteen en oo ollu Jorgen kanssa minkään näkösissä väleissä, vaikka aluks oltiinkin tosi hyvii kavereita. Ajattelin kuitenki että olis ehkä ihan hyvä aika korjata neki välit, ja niinpä illalla sitten suunnistettiin Jorgen synttärijuhliin mun suomishottilasit lahjana!
Aluks olo oli tosi kiusallinen. Paikalla oli mun habilidades-tunneilta tutut viitoset, Jorgen tyttöystävä, Juanpablo ja pari Jorgen kaveria joita en tuntenu. Hetken aikaa jo mietittiin että lähettäs samalla oven avauksella menemään, mutta onneks kuitenkin päätettiin sitten jäädä kattomaan mihin tilanne siitä kehittys... Hetken päästä Juan Jose (yks niistä viitosista), Juanpablo ja Jorgen tyttöystävä Ximena tuli kuitenkin juttelemaan meille ja alko opettamaan meksikolaisia tansseja Mariachin soittaessa. Mariachi on siis sellanen vähän niinku meksikolainen bändi, sellanen mitä nyt just joidenkin elokuvien perusteella voi kuvitella, missä siis ne mieht soittelee kitaroitaan sombrerot päässä ja laulaa. Laitan tohon vähän ajan päästä kuvan jos löydän jonkun hyvän...
Myöhemmin sitten Jorge tuli kanssa juttelemaan meille, ja otettiin sitten puheeks toi meijän niin tyhmä ja iänikunen riita, ja päätettiin että eiköhä sitäki oo kestäny jo ihan tarpeeks kauan. Tehtiin siis sovinto ja sitten siirryttiinki kaikki taas tanssimaan :---) Oli aivan huippuilta, vaikka ei paljoo porukkaa ollukaan. Ehkä se oli oikeestaan jopa parempi. Kunnolliset meksikolaishenkiset juhlat, meksikolaista musiikkia ja oikeita aitoja meksikolaisia!
Niin, tota edellisenä viikonloppuna tosiaan tutustuin yhteen uuteen brassiin,Sarahiin, joka oli tullu viikonlopuks San Luisiin sen porukoiden kaa. Se on Pueblasta, eli siis joululomalla kun lähen sinne Annia moikkaamaan niin nähään varmaan vielä uusiks :) Se puhu jo tosi hyvää espanjaa, koska sen vuos alko jo olemaan loppusuoralla... Tammikuun alussa sillä koittaa jo lähtö takasin Brasseihin :( Kyllä se vähän haikeena oliki, vaikka ihan ymmärrettävää. Ite en ees haluu vielä ajatella miten kamala olo sitten alkaa olemaan kun tajuu, että on viimeset pari kuukautta enää jäljellä! Hyi! Aluks sen kanssa oli vähän ongelmia, koska tosiaan meitä oli minä,Adriano,Bruna ja Sarah > 3 brassia, 1 suomalainen! No, mä kuitenkin yritin pölöttää joka väliin espanjaa ja lopulta nekin nöyrty sitten höpöttämään sitä espanjaa mun kanssa! Päivä meni keskustassa kierrellessä, minkä jälkeen päädyttiin hamppareille maailman parhaaseen hampparipaikkaan, Carl's Jr!
Seuraavan viikonloppuna (nyt siis puhutaan viikonlopusta 4.-5.12... Kauhee kun tää on sekavaa!!!) Olikin sitten aika sekava viikonloppu suoraansanoen! Perjantaina mun äiti suuntas Monterreyhin iskän jonkun työlounaan takia, eli minä ja sisko jäätiin kaksin kotio. No, ensinnäkin toi perjantai oli viimenen kunnollinen koulupäivä, joten sen kunniaks ei sitten menty kun ekalle tunnille, minkä jälkeen lähettiin maailman parhaitten tacojen kautta kaupungin parhaaseen baariin. Kello 12han oli tosiaan ihan suvaittava aika alottaa perjantai-ilta! Sieltä jatkettiin sitten matkaa meille, missä jatkeltiin ihan mukavissa merkeissä...
Myöhemmin sovittin siskon kanssa, että lähetään ulos, mutta takas tullaan kello 10. No, yheksän aikaan sisko sitten soittaa, että jos tullaankin takas vasta kello 11. No, mulle vaan parempi ei siinä mitään, ja oli sitten vähän enemmän aikaa olla mun juhlissa. Niin ja niistä mun juhlista vähän enemmän. Mut kutsu siis Juanpablon serkku Paco, joka on jo pidemmän aikaa kutsunu mua eri paikkoihin, ja no, osottanu et se olis kiinnostunu. Kuukautee en kuitenkaa ollu tota ennen ollu paljoa ulkona, koska Bruna oli arestissa (siitä sitten myöhemmin...). Nyt kuitenkin kun mentiin tonne juhliin, niin mua oikeestaan enemmän ahdisti ja ärsytti se sen kiinnostus, kun että se olis imarrellu. Se, että joku koko ajan kyhnää ja yrittää koskee ja olla lähellä nii alkaa oikeesti käymää jossain vaiheessa jo vähän hermoille. Ja täällä kun se vaan tuppaa olemaan niin, että jokaisista juhlista löytyy vähintään yks tätä sorttia!
No, 11 aikoihin me sitten ruvettiin suunnistamaan kotiin, jolloin mun sisko soitti mulle uudestaan, että jos voitaiskin mennä kotiin vasta kello 12. Mä en kuitenkaan enää siinä tilanteessa voinu oikeen tehä mitään, koska mun siskolla oli avaimet kotiin ja olin jo matkalla. No, sanoin siskolle että no problem, oottelen siinä ulkopuolella sitten sua. Morganen kanssa saavuttiin sitte privadalle ja sanottiin Pacolle moikat, ja siinä samassa katoin että ihanku meijän auto olis niinku tullu sisää privadalle, samalla ku joku pikkunissikkä huutaa ratin takaa "Buenas noches!". No, en sitte kiinnittäny sen suurempaa huomiota, enneku pari hetkee myöhemmin sisko juoksee talolta huutaen: "Jonna Jonna sä et voi kertoo kellekkään et me otettiin meijän auto!!!"
Suoraansanottuna en tienny mitä olis pitäny ajatella! Mun 14vuotias sisko oli ottanu salaa meijän porukoiden auton, ja sen kännissä olevat, samanikäset kaverit ajo sitä! No, oonhan mä itekin ollu sen ikänen, joten totesin vaan että no tätä vartenhan ne siskot on! Mentiin sitten kotiin ja ne sen kaverit alko epätoivosena kaivelemaan äidin viinakaappia. Niin nähty. Sanoin sitte pojille että mulla on huoneessa pullo jos haluaa nii tarjoon yhet ja jättävät ne äidin viinat rauhaan...
Suunnilleen tunnin päästä ne sitten lähti takasin ajelemaan, ja sanoin siskolle ettei mene pitkälle ja tulee ajoissa takasin. Kello oli siis puol yks yöllä noihin aikoihin. No, meni tunti, meni toinen eikä siskoa näkyny eikä kuulun missää. Meni kolmas ja siinä vaiheessa soitin että missä hemmetissä se menee. "Joo oon tulossa jo!". Niinpäniin... Neljän aikaan ne sitten tuli kotiin sen parin kaverin kanssa, söivät yöpalaa jonka jälkeen lähtivät vielä tankkaamaan sitä perhanan autoa! Niin, ja yötä piristi vielä se että joku humalainen oli parkkeerannu perseensä meijän portin eteen ja sisko ja sen kaverit oli ihan peloissaan. Pistettiin humalainen kuriin ja loppu hyvin kaikki hyvin. (JA mikä tärkeintä, äiti ei koskaan saanu tietää tästä yöstä mitään...)
Lauantaina sitten päivä meni siivoillessa ja syödessä. Illalla isä ei olis halunnu antaa mulle lupaa lähteä ulos, koska ne ei ollu vielä kotona. Onneks mun taitavat itkunlahjat kuitenkin pääs rooliinsa ja isäkin helty lopulta, vaikka klubille menot jäikin menemättä :---( Otettiin suunnaks jälleen kerran Jorgen talo! Siellä oli arviolta 30 ihmistä, ja oli kyllä jälleen kerran tosi hyvät juhlat! Juttelin tosi paljon Jorgen kaa ja tutustuin kans mm sen serkkuun (joka muistutti pelottavasti mun pikkuveljen ja mun isän kaksosen välimuotoa!) ja uusiin koulukavereihin, joita en siis ennen ollu noteerannu koulussa koskaan! :---D Niin, ja lopulta taas meijän eläimelliset vaistot pääs vauhtiin, kun nähtiin pihalla grilli ja astiallinen superherkullisen näkösii pihvejä. Mentiin sitten virittelee sinne grilliin tulet ja pistettiin lihat tulille! Aika loppu kuitenkin kesken ja kun vihdoin oli pihvit valmiina, soitti Morganen isä että oli ulkopuolella jo meitä hakemassa. Voi paska. No, napattiin sellasiin drinkkilaseihin lihat mukaan ja syöksyttii autoon! Katto kyllä isä sen verran pitkään ettei varmaan meitä toista kertaa haluu sinne taloon viedä juhlimaan.. Jajajajaj!
Eiköhän tossa nyt rupeis olee yheltä erää taas! Huomenna kirjottelen vähän tuoreempia kuulumisia, ja anteeks vielä kerran tää ihan järjetön tauko!!! RAKASTAN TEITÄ!
^niin tosiaan, Morgane yritti juottaa Jorgen koiralle Coronaa.. Mut se on sitä Meksikoelämää!
Siitä on meinaan nyt melkein puoltoista kuukautta kun mä viimeks kirjotin! Ei sen näin pitänyt mennä, mutta kyllähän siitä jo sillo tullessa varoteltiin että pikkuhiljaa se blogi meinaa jäädä unholaan kun sitä tekemistä vaan tuntuu riittävän ihan joka hetkelle... No, niinkun sitä sanotaan niin parempi myöhään kun ei milloinkaan!
Paljon on ehtinyt tapahtumaan, ja nyt ihan näin loman kunniaks ajattelin että kerron nyt ihan tässä vaikka viikko kerralla mitä kaikkea on tullu puuhailtua. Tai no, en tietenkään ihan jokasta päivää ala selostamaan, mutta noin pääosin koitan kerrata viimesen kuukauden juttuja ja tuntemuksii! Ja tosiaankin, jotta teillä vielä säilyis se omakin elämä ja mielenkiinto näitä mun kirjotuksia kohtaan, niin kirjotan nyt tänään pikkasen ja jatkan sitten huomenna ja ylihuomenna ennen lomille lähtöä! Niin, ja nyt on muuten jo mennyt 5 kuukauden raja rikki, eli nyt siirryttiin sitten odottelemaan vuoden puoliväliä :)
Jos nyt kelataan pari viikkoa taaksepäin, joulukuun ensimmäiseen päivään. Juanpablo kutsu meijät (minä, Morgane, Bruna) Jorgen synttäreille. Aluks oltiin aika yllättyneitä, koska tosiaan muutamaan kuukauteen en oo ollu Jorgen kanssa minkään näkösissä väleissä, vaikka aluks oltiinkin tosi hyvii kavereita. Ajattelin kuitenki että olis ehkä ihan hyvä aika korjata neki välit, ja niinpä illalla sitten suunnistettiin Jorgen synttärijuhliin mun suomishottilasit lahjana!
Aluks olo oli tosi kiusallinen. Paikalla oli mun habilidades-tunneilta tutut viitoset, Jorgen tyttöystävä, Juanpablo ja pari Jorgen kaveria joita en tuntenu. Hetken aikaa jo mietittiin että lähettäs samalla oven avauksella menemään, mutta onneks kuitenkin päätettiin sitten jäädä kattomaan mihin tilanne siitä kehittys... Hetken päästä Juan Jose (yks niistä viitosista), Juanpablo ja Jorgen tyttöystävä Ximena tuli kuitenkin juttelemaan meille ja alko opettamaan meksikolaisia tansseja Mariachin soittaessa. Mariachi on siis sellanen vähän niinku meksikolainen bändi, sellanen mitä nyt just joidenkin elokuvien perusteella voi kuvitella, missä siis ne mieht soittelee kitaroitaan sombrerot päässä ja laulaa. Laitan tohon vähän ajan päästä kuvan jos löydän jonkun hyvän...
Myöhemmin sitten Jorge tuli kanssa juttelemaan meille, ja otettiin sitten puheeks toi meijän niin tyhmä ja iänikunen riita, ja päätettiin että eiköhä sitäki oo kestäny jo ihan tarpeeks kauan. Tehtiin siis sovinto ja sitten siirryttiinki kaikki taas tanssimaan :---) Oli aivan huippuilta, vaikka ei paljoo porukkaa ollukaan. Ehkä se oli oikeestaan jopa parempi. Kunnolliset meksikolaishenkiset juhlat, meksikolaista musiikkia ja oikeita aitoja meksikolaisia!
Seuraavan viikonloppuna (nyt siis puhutaan viikonlopusta 4.-5.12... Kauhee kun tää on sekavaa!!!) Olikin sitten aika sekava viikonloppu suoraansanoen! Perjantaina mun äiti suuntas Monterreyhin iskän jonkun työlounaan takia, eli minä ja sisko jäätiin kaksin kotio. No, ensinnäkin toi perjantai oli viimenen kunnollinen koulupäivä, joten sen kunniaks ei sitten menty kun ekalle tunnille, minkä jälkeen lähettiin maailman parhaitten tacojen kautta kaupungin parhaaseen baariin. Kello 12han oli tosiaan ihan suvaittava aika alottaa perjantai-ilta! Sieltä jatkettiin sitten matkaa meille, missä jatkeltiin ihan mukavissa merkeissä...
Myöhemmin sovittin siskon kanssa, että lähetään ulos, mutta takas tullaan kello 10. No, yheksän aikaan sisko sitten soittaa, että jos tullaankin takas vasta kello 11. No, mulle vaan parempi ei siinä mitään, ja oli sitten vähän enemmän aikaa olla mun juhlissa. Niin ja niistä mun juhlista vähän enemmän. Mut kutsu siis Juanpablon serkku Paco, joka on jo pidemmän aikaa kutsunu mua eri paikkoihin, ja no, osottanu et se olis kiinnostunu. Kuukautee en kuitenkaa ollu tota ennen ollu paljoa ulkona, koska Bruna oli arestissa (siitä sitten myöhemmin...). Nyt kuitenkin kun mentiin tonne juhliin, niin mua oikeestaan enemmän ahdisti ja ärsytti se sen kiinnostus, kun että se olis imarrellu. Se, että joku koko ajan kyhnää ja yrittää koskee ja olla lähellä nii alkaa oikeesti käymää jossain vaiheessa jo vähän hermoille. Ja täällä kun se vaan tuppaa olemaan niin, että jokaisista juhlista löytyy vähintään yks tätä sorttia!
No, 11 aikoihin me sitten ruvettiin suunnistamaan kotiin, jolloin mun sisko soitti mulle uudestaan, että jos voitaiskin mennä kotiin vasta kello 12. Mä en kuitenkaan enää siinä tilanteessa voinu oikeen tehä mitään, koska mun siskolla oli avaimet kotiin ja olin jo matkalla. No, sanoin siskolle että no problem, oottelen siinä ulkopuolella sitten sua. Morganen kanssa saavuttiin sitte privadalle ja sanottiin Pacolle moikat, ja siinä samassa katoin että ihanku meijän auto olis niinku tullu sisää privadalle, samalla ku joku pikkunissikkä huutaa ratin takaa "Buenas noches!". No, en sitte kiinnittäny sen suurempaa huomiota, enneku pari hetkee myöhemmin sisko juoksee talolta huutaen: "Jonna Jonna sä et voi kertoo kellekkään et me otettiin meijän auto!!!"
Suoraansanottuna en tienny mitä olis pitäny ajatella! Mun 14vuotias sisko oli ottanu salaa meijän porukoiden auton, ja sen kännissä olevat, samanikäset kaverit ajo sitä! No, oonhan mä itekin ollu sen ikänen, joten totesin vaan että no tätä vartenhan ne siskot on! Mentiin sitten kotiin ja ne sen kaverit alko epätoivosena kaivelemaan äidin viinakaappia. Niin nähty. Sanoin sitte pojille että mulla on huoneessa pullo jos haluaa nii tarjoon yhet ja jättävät ne äidin viinat rauhaan...
Suunnilleen tunnin päästä ne sitten lähti takasin ajelemaan, ja sanoin siskolle ettei mene pitkälle ja tulee ajoissa takasin. Kello oli siis puol yks yöllä noihin aikoihin. No, meni tunti, meni toinen eikä siskoa näkyny eikä kuulun missää. Meni kolmas ja siinä vaiheessa soitin että missä hemmetissä se menee. "Joo oon tulossa jo!". Niinpäniin... Neljän aikaan ne sitten tuli kotiin sen parin kaverin kanssa, söivät yöpalaa jonka jälkeen lähtivät vielä tankkaamaan sitä perhanan autoa! Niin, ja yötä piristi vielä se että joku humalainen oli parkkeerannu perseensä meijän portin eteen ja sisko ja sen kaverit oli ihan peloissaan. Pistettiin humalainen kuriin ja loppu hyvin kaikki hyvin. (JA mikä tärkeintä, äiti ei koskaan saanu tietää tästä yöstä mitään...)
Lauantaina sitten päivä meni siivoillessa ja syödessä. Illalla isä ei olis halunnu antaa mulle lupaa lähteä ulos, koska ne ei ollu vielä kotona. Onneks mun taitavat itkunlahjat kuitenkin pääs rooliinsa ja isäkin helty lopulta, vaikka klubille menot jäikin menemättä :---( Otettiin suunnaks jälleen kerran Jorgen talo! Siellä oli arviolta 30 ihmistä, ja oli kyllä jälleen kerran tosi hyvät juhlat! Juttelin tosi paljon Jorgen kaa ja tutustuin kans mm sen serkkuun (joka muistutti pelottavasti mun pikkuveljen ja mun isän kaksosen välimuotoa!) ja uusiin koulukavereihin, joita en siis ennen ollu noteerannu koulussa koskaan! :---D Niin, ja lopulta taas meijän eläimelliset vaistot pääs vauhtiin, kun nähtiin pihalla grilli ja astiallinen superherkullisen näkösii pihvejä. Mentiin sitten virittelee sinne grilliin tulet ja pistettiin lihat tulille! Aika loppu kuitenkin kesken ja kun vihdoin oli pihvit valmiina, soitti Morganen isä että oli ulkopuolella jo meitä hakemassa. Voi paska. No, napattiin sellasiin drinkkilaseihin lihat mukaan ja syöksyttii autoon! Katto kyllä isä sen verran pitkään ettei varmaan meitä toista kertaa haluu sinne taloon viedä juhlimaan.. Jajajajaj!
Eiköhän tossa nyt rupeis olee yheltä erää taas! Huomenna kirjottelen vähän tuoreempia kuulumisia, ja anteeks vielä kerran tää ihan järjetön tauko!!! RAKASTAN TEITÄ!
Suscribirse a:
Comentarios (Atom)