Tällä viikolla tuli 6 kuukautta täyteen. Voooou mikä fiilis oikeesti! Oli kyl koko päivän tosi ristiriitanen olo.. Toisaalta niin ilonen, että enää alle 6 kuukautta ja pääsen näkemään perheen ja kaikkia kavereita etc mutta toisaalta niin hirveen pettynyt ja surullinen, että jo alle 6 kuukauden päästä pitää jättää tää ihana maailma taakke :(
Nyt on siis jo kaks viikkoa taas koulua takana, enkä tiiä yhtään että mitä mulle on tapahtunu, mutta oon oikeesti ruvennu viihtymään siellä laitoksessa! Jotenki tuntuu että joululoman aikana kaikkia on varmaa kalautettu jollain kalikalla päähän ja nyt kaikki ihan totta kaikki ihmiset tulee juttelemaan koko ajan ja kyselemään kuulumisii ja kutsuu juhliin etcetc. Ennen joulua, olihan mulla siis silloinki kavereita mutta ei silleen että olis varmuudella joka väliin jonkun tutun naaman löytänny, kenen kanssa olis voinu jutella. Nyt kuitenki voi ihan huoletta tulla ja mennä mihin aikaan vaan ja mihin vaan, koska aina joka paikassa on joku kenen kanssa jutella!
Lukkarissa mulla on maanantaisin, keskiviikkosin ja perjantaisin fysiikka, kemia & bilsa, tiistaisin ja torstaisin hissa universal, hissa meksiko, ranska & habilidades. Ihan jees lukkarit, ja nyt oon jopa alkanu ymmärtämää noilla tunneilla, nii en enää istu vaa toimettomana jossain nurkassa tekemättä mitään :) Läksytki sujuu aika hyvin ja kokeistaki alkaa pikkuhiljaa tulemaan ihan normaaleja arvosanoja!
Viime viikonloppuna suunnistin perjantaina Morganen uuteen kotiin carne asadalle. (se on siis sellanen niinku illallinen, syyää erilaisii lihoi ja sit tietty cervezaa ja tequilaa). Siellä tutustuin Morganen uuden siskon kavereihin, jotka oli ihan huippuhuipputyyppei!! Ne opetti taas vähän meille tollasta epävirallisempaa meksikosanastoo... Morganella ja Mathildella (kaks niin perusranskalaista...) oli taas joku kolmas maailmansota käynnissä puhelimessa että palo itse kullaki hermo -.- Niin, ja maistoin aivan sairaan tulista chileä raakana, haukkasin sellasen arviolta sentin mittasen palan siitä, jonka jälkeen puoleen tuntiin en voinu muutaku yrittää rauhotella suutani! Älä koskaan luota meksikolaisiin kun ne usuttaa sua kokeilemaan jotain uutta! Niin, ja pidettiin kans joku makkaransyöntikilpailu, jonka mä luonnollisesti voitin!
Lauantaina lähin mun siskon ja sen kavereitten kaa kattomaan El turista tai jotain tollasta leffan, jonka jälkeen menin elämäni ekaa kertaa syömään japanilaiseen ravintolaan! Huuuh, tykkasin himona siita ruoasta!!! Sitten sen jalkeen mentiin jatkamaan iltaa siskon kaverille, katottiin leffaa, tai no oikeestaan ma kylla nukuin, mutta muut katto leffaa!
Nyt taytyy taas rientaa, ei auta, ei riita aika enaa kirjotella niita mun hehtaarikirjotuksiani :( Katellaan milloin loytyy taas aikaa kirjotella :) BESOS!
sábado
jueves
uusi perhe - nueva familia
Noniin! Nyt on siis vaihdettu onnellisesti (tai vähemmän onnellisesti) perhettä. Sunnuntaina pakkasin viimesetkin kamat laukkuihin, ja illalla sitten seittemän aikaan äiti lähti viemään mua tännepäin. Oli kyllä just niin vaikeeta, ellei vaikeempaakin sanoo moikka vanhalle kodille, omalle huoneelle, keittiölle, joulukuuselle, siskolle, isille ja äitille. Ja jopa taloudenhoitajalle, jonka hyvästelin jo lauantaipäivänä. Vaikka mä niitä varmasti tuunkin vielä näkemään, mutta jotenkin tuli sellanen semityhjä olo kun pakkas laukut ja katto lopuks sitä tyhjää huonetta, missä olin viimeset 5½ kuukautta viettäny :(
No, täällä mun uus perhe oli kuitenkin ovella jo mua odottamassa. Saavuin uuteen kotiin itkien (hyvä ensivaikutelma ennen kaikkea!) mutta eipä siinä mitään kummempia. Äiti esitteli uuteen kertaan kodín, vaikka olin mä täällä aiemmin jo pari kertaa käynny. Ihan oikein muistin, että kyllähän tää aikalainen linna on, ainakin mun mittakaavassa! Mä nukun mun siskon Denisen kaa samassa huoneessa, mutta se ei haittaa mua ollenkaan, koska alakerrassa mulla on oma,uusi, vessa ja suihku, vaatekaapit ja sellanen jännä huone mun tavaroille. Niin siis, toi sana uusi ihan kirjaimellisesti, sillä mun äiti kerto että se vessa ja kylppäri on vasta valmistunnu ja kukaan ei koskaan oo käyttäny niitä! No, ei sitä koskaan voi olla liikaa luksusta Jonnalle :---)
Muuten täällä on pikkuveljen huone (jossa majailee nyt myös toinen sisko), äitin ja isin huone, kaks olkkaria, opiskelutila, keittiö ja joka huoneessa siis omat kylppärit plus mun kylppäri. Kaikki tilat on tosi avarii ja isoja ja tykkään kyl tosi paljon tästä talosta! Niin, ja en tiiä näkyykö se niin selvästi naamasta, mutta kun mä astuin sisään niin äiti ensimmäisenä sano mulle että "niin älä sitten huolehdi, meillä on täällä viisi tietokonetta ja viisi televisiota, että jos sulla on tylsää niin voit niitä käyttää!! NIIN ja tietenkin jääkaapilla saat käydä ihan niin useasti kun haluat, huomenna käydään supermarketissa ja näytät kaiken mitä haluat että ostetaan" mmmm, i like!
Sitten vähän mun perheestäää, elikkä siis mulla on täällä äiti, isi, kaks sisko ja veli. Äiti ja isi on jo vähän vanhempia, ehkä jotain 45-55 vuotiaita arviolta. Äiti on tosi sellanen huolehtivainen ja yrittää tehä kaiken tosi hyvin ja ajoissa (mikä on todella harvinaista meksikossa!) Se on ollu kyllä ainakin tähän mennessä tosi auttavainen, eikä mul oo viel ainakaan ollu mitään ongelmia :) Ja oon oikeesti sopeutunu aika hyvin tänne, jos ajatellaan että oon ollu täällä vasta vajaan viikon. Ekassa perheessä tottumiseen meni yli kuukaus...(osittain tietty kielen ja kaiken sen alkushokin takia). Isä tuli vasta tänään kotiin työmatkalta Kolumbiasta (ties mikä huumevälittäkä seki on?) että siihen en oo vielä oikeen kerenny tutustumaan. Tai, kyllähän mä sitä silloin viime perjantaina näin, kun tää mun perhe tuli syömään mun vanhaan kotiin, mutta ei me hirveesti keretty jutella. Vaikuttaa kuitenkin tosi hyvältä tyypiltä kanssa :)
Mun vanhempi sisko,Denisse 18v, on tosi tosi tosi kiva tyyppi. Nukun sen kaa siis samassa huoneessa, ja sen kaa käydää kans La Lomassa ja se yleensä vie ja hakee mut koulusta. Sille on tosi helppo jutella, vaikka se ei niin paljoo puhukkaan kun mä. Ylensäkkään tässä perheessä kukaan ei oo oikeen suustaan samanlainen kun minä, mutta ei kai se mitään haittaa, onpahan täälläkin nyt joku joka pitää ruokapöytäkeskustelua yllä!!
Mun nuoremman siskon nimi on Michelle ja se on 15v. Se on Marianan (siis mun ekan siskon) tosi hyvä kaveri ja kyl mä sen kaa tuun tosi hyvin jo juttuun ja silleen, vaikkei hirveesti jutellakkaan... Mun veli on sitten kaikista nuorin, Carlitos 5v. Aluks me ei oikeen tultu juttuun, sillä ekana päivänä ekat kaks tuntia se huus kun hullu kun näki mun naaman :D Samaa jatku kaks seuraavaa päivää.. No, eilen päästiin kuitenkin jo vähän enemmän yhteisymmärrykseen ja nyt ollaan jo ihan kavereita :) Se on kyl ihan huipputyyppi, tulee varmaa ikävä kun taas pitää vaihtaa perhettä!
Eli siis täällä on kaikki tosi hyvin. Mun äiti ja kodinhoitaja kokkaa niiiin sairaan hyvää ruokaa ettei mitään rajaa. Niin, ja mun ekana päivänä äiti kysy että mikä on ruoka, jota eniten kaipaan Suomesta. No, vastasin että ehdottomasti perunamuusi. Eilen sitten koulun jälkeen istuin ruokapöytään, ja mikäs muukaan siinä nokan edessä odotti kun perunamuusiastia!!! Melkein kuus kuukautta ilman perunamuusia ja nyt sitä sitten vihdoin sai; ja uskokaa tai älkää, se jopa maistu ihan samalta kun Suomessa!
Niin ja tässä kodissa oon varma, että tuun laihtumaan. Tällä viikolla oon jo käynny kolmesti La Lomassa, ja huomenna lupasin vielä mennä äidin kanssa. Jos mä siis joka viikko käyn neljästi urheilemassa 1-2 tuntia, ja me vielä syödään semiterveellisesti tässä kodissa, niin katotaan minkä näkösenä mä vaihdankaan perhettä sitten huhtikuussa ;)
Eipä tässä kai ihmeempiä, nyt rupeen suunnittelemaan nukkumaanmenoa ja valmistautumaan tän viikon viimeseen koulupäivään :) Kirjottelen joku päivä tosta koulun uudelleenalkamisesta! Chaooo!
No, täällä mun uus perhe oli kuitenkin ovella jo mua odottamassa. Saavuin uuteen kotiin itkien (hyvä ensivaikutelma ennen kaikkea!) mutta eipä siinä mitään kummempia. Äiti esitteli uuteen kertaan kodín, vaikka olin mä täällä aiemmin jo pari kertaa käynny. Ihan oikein muistin, että kyllähän tää aikalainen linna on, ainakin mun mittakaavassa! Mä nukun mun siskon Denisen kaa samassa huoneessa, mutta se ei haittaa mua ollenkaan, koska alakerrassa mulla on oma,uusi, vessa ja suihku, vaatekaapit ja sellanen jännä huone mun tavaroille. Niin siis, toi sana uusi ihan kirjaimellisesti, sillä mun äiti kerto että se vessa ja kylppäri on vasta valmistunnu ja kukaan ei koskaan oo käyttäny niitä! No, ei sitä koskaan voi olla liikaa luksusta Jonnalle :---)
Muuten täällä on pikkuveljen huone (jossa majailee nyt myös toinen sisko), äitin ja isin huone, kaks olkkaria, opiskelutila, keittiö ja joka huoneessa siis omat kylppärit plus mun kylppäri. Kaikki tilat on tosi avarii ja isoja ja tykkään kyl tosi paljon tästä talosta! Niin, ja en tiiä näkyykö se niin selvästi naamasta, mutta kun mä astuin sisään niin äiti ensimmäisenä sano mulle että "niin älä sitten huolehdi, meillä on täällä viisi tietokonetta ja viisi televisiota, että jos sulla on tylsää niin voit niitä käyttää!! NIIN ja tietenkin jääkaapilla saat käydä ihan niin useasti kun haluat, huomenna käydään supermarketissa ja näytät kaiken mitä haluat että ostetaan" mmmm, i like!
Sitten vähän mun perheestäää, elikkä siis mulla on täällä äiti, isi, kaks sisko ja veli. Äiti ja isi on jo vähän vanhempia, ehkä jotain 45-55 vuotiaita arviolta. Äiti on tosi sellanen huolehtivainen ja yrittää tehä kaiken tosi hyvin ja ajoissa (mikä on todella harvinaista meksikossa!) Se on ollu kyllä ainakin tähän mennessä tosi auttavainen, eikä mul oo viel ainakaan ollu mitään ongelmia :) Ja oon oikeesti sopeutunu aika hyvin tänne, jos ajatellaan että oon ollu täällä vasta vajaan viikon. Ekassa perheessä tottumiseen meni yli kuukaus...(osittain tietty kielen ja kaiken sen alkushokin takia). Isä tuli vasta tänään kotiin työmatkalta Kolumbiasta (ties mikä huumevälittäkä seki on?) että siihen en oo vielä oikeen kerenny tutustumaan. Tai, kyllähän mä sitä silloin viime perjantaina näin, kun tää mun perhe tuli syömään mun vanhaan kotiin, mutta ei me hirveesti keretty jutella. Vaikuttaa kuitenkin tosi hyvältä tyypiltä kanssa :)
Mun vanhempi sisko,Denisse 18v, on tosi tosi tosi kiva tyyppi. Nukun sen kaa siis samassa huoneessa, ja sen kaa käydää kans La Lomassa ja se yleensä vie ja hakee mut koulusta. Sille on tosi helppo jutella, vaikka se ei niin paljoo puhukkaan kun mä. Ylensäkkään tässä perheessä kukaan ei oo oikeen suustaan samanlainen kun minä, mutta ei kai se mitään haittaa, onpahan täälläkin nyt joku joka pitää ruokapöytäkeskustelua yllä!!
Mun nuoremman siskon nimi on Michelle ja se on 15v. Se on Marianan (siis mun ekan siskon) tosi hyvä kaveri ja kyl mä sen kaa tuun tosi hyvin jo juttuun ja silleen, vaikkei hirveesti jutellakkaan... Mun veli on sitten kaikista nuorin, Carlitos 5v. Aluks me ei oikeen tultu juttuun, sillä ekana päivänä ekat kaks tuntia se huus kun hullu kun näki mun naaman :D Samaa jatku kaks seuraavaa päivää.. No, eilen päästiin kuitenkin jo vähän enemmän yhteisymmärrykseen ja nyt ollaan jo ihan kavereita :) Se on kyl ihan huipputyyppi, tulee varmaa ikävä kun taas pitää vaihtaa perhettä!
Eli siis täällä on kaikki tosi hyvin. Mun äiti ja kodinhoitaja kokkaa niiiin sairaan hyvää ruokaa ettei mitään rajaa. Niin, ja mun ekana päivänä äiti kysy että mikä on ruoka, jota eniten kaipaan Suomesta. No, vastasin että ehdottomasti perunamuusi. Eilen sitten koulun jälkeen istuin ruokapöytään, ja mikäs muukaan siinä nokan edessä odotti kun perunamuusiastia!!! Melkein kuus kuukautta ilman perunamuusia ja nyt sitä sitten vihdoin sai; ja uskokaa tai älkää, se jopa maistu ihan samalta kun Suomessa!
Niin ja tässä kodissa oon varma, että tuun laihtumaan. Tällä viikolla oon jo käynny kolmesti La Lomassa, ja huomenna lupasin vielä mennä äidin kanssa. Jos mä siis joka viikko käyn neljästi urheilemassa 1-2 tuntia, ja me vielä syödään semiterveellisesti tässä kodissa, niin katotaan minkä näkösenä mä vaihdankaan perhettä sitten huhtikuussa ;)
Eipä tässä kai ihmeempiä, nyt rupeen suunnittelemaan nukkumaanmenoa ja valmistautumaan tän viikon viimeseen koulupäivään :) Kirjottelen joku päivä tosta koulun uudelleenalkamisesta! Chaooo!
viernes
rosca de reyes
Viimenen lomaviikonloppu käynnistyy!
Tänään on vuorossa illallinen kakkosperheen kanssa, laukkujen pakkailua ja edelleenkin sitä Suomen paketin odottelua... Tulekoohan se koskaan perille? :( Huomenna lähetään vikaa kertaa ennen mun perheenvaihtoa ulos,Ouiiiihin, ja sitten sunnuntaina vissiin vois suunnata sinne kakkoskotiin pikkuhiljaa... Maanantaina alkaa taas koulut, ei käyty kattomas ollenkaan lukkareita eli maanantaina ollaan todella hukassa aamulla! No, ei stressiä :) Vaikka se oudolta kuulostaakin, niin oon ihan superonnellinen että koulu jatkuu! Nää lomapäivät on vaan suoraan sanoen aivan perseestä. Mä en tee mitään, koska ei vaan oo mitään tekemistä. Istun kotona porukoitten kanssa ja mietin että jospa sitä kävis suihkus ja lähtis jonnekki. Välillä eksyy illalla kahville tai ostarille kavereitten kaa mut muuten ihan perustylsää. Täl viikol oli kyl eilen ja toissapäivänä Roscan, eli sellasen kuninkaitten päivän kakun jako, ja vietin sit siellä illat :) Se on siis sellanen kranssin muotonen pullapitko vähänniinku, minkä sisällä on erilaisii juttui. Se, kenen kakkupalas on jeesuslapsi, tarjoo 2.2 tamalesit kaikille (en tiiä miten taivuttaa tota sanaa suomeks?!?!?), se kenellä sormus tarjoo suklaat ja se kenellä joku sellai ihme härsseli tarjoo jotain!(en tajunnu mitä hahaha!). No, kuinkas ollakkaan toissapäivänä mun kakkupalassa oli se siunattu jeesuslapsi > 2.2 meitsi vääntää tamalesit 35 henkilölle :) Eilen en onneks saanu mitään, eli ei tarvi monia juhlia alkaa järjestelemään! :D
Eilen kans tutustuin Brunan uuteen perheeseen :) Vaikutti ihan huipputyypeiltä! Nyt voisin kömpiä ylös sängystä (kun kello näyttää 15.40) ja suihkun kautta vaihtaa päivävaatteet päälle! Pakkaillakin vois vielä vähän ja sitten ruveta valmistautumaan iltaa varten.... Hyvää koulunalkua kaverit!
Tänään on vuorossa illallinen kakkosperheen kanssa, laukkujen pakkailua ja edelleenkin sitä Suomen paketin odottelua... Tulekoohan se koskaan perille? :( Huomenna lähetään vikaa kertaa ennen mun perheenvaihtoa ulos,Ouiiiihin, ja sitten sunnuntaina vissiin vois suunnata sinne kakkoskotiin pikkuhiljaa... Maanantaina alkaa taas koulut, ei käyty kattomas ollenkaan lukkareita eli maanantaina ollaan todella hukassa aamulla! No, ei stressiä :) Vaikka se oudolta kuulostaakin, niin oon ihan superonnellinen että koulu jatkuu! Nää lomapäivät on vaan suoraan sanoen aivan perseestä. Mä en tee mitään, koska ei vaan oo mitään tekemistä. Istun kotona porukoitten kanssa ja mietin että jospa sitä kävis suihkus ja lähtis jonnekki. Välillä eksyy illalla kahville tai ostarille kavereitten kaa mut muuten ihan perustylsää. Täl viikol oli kyl eilen ja toissapäivänä Roscan, eli sellasen kuninkaitten päivän kakun jako, ja vietin sit siellä illat :) Se on siis sellanen kranssin muotonen pullapitko vähänniinku, minkä sisällä on erilaisii juttui. Se, kenen kakkupalas on jeesuslapsi, tarjoo 2.2 tamalesit kaikille (en tiiä miten taivuttaa tota sanaa suomeks?!?!?), se kenellä sormus tarjoo suklaat ja se kenellä joku sellai ihme härsseli tarjoo jotain!(en tajunnu mitä hahaha!). No, kuinkas ollakkaan toissapäivänä mun kakkupalassa oli se siunattu jeesuslapsi > 2.2 meitsi vääntää tamalesit 35 henkilölle :) Eilen en onneks saanu mitään, eli ei tarvi monia juhlia alkaa järjestelemään! :D
Eilen kans tutustuin Brunan uuteen perheeseen :) Vaikutti ihan huipputyypeiltä! Nyt voisin kömpiä ylös sängystä (kun kello näyttää 15.40) ja suihkun kautta vaihtaa päivävaatteet päälle! Pakkaillakin vois vielä vähän ja sitten ruveta valmistautumaan iltaa varten.... Hyvää koulunalkua kaverit!
acapulcoelämää
Noniin nyt siis jatkan tota tiistain kirjotusta! En vielä kerennyt kertoo vissiinkään meijän seikkailuista Acapulcossa, joita kerkes noitten viiden päivän aikana kertymään aivan törkeesti!
Sunnuntaina saavuttiin illalla siis Acapulcon lämpösten tuulten piiriin. Oli ehkä ihanin tunne pitkästä aikaa kun avas auton ikkunan ja sellanen mereltä tuoksuva kuuma tuuli kävi naamaa. Ahh, sinne mä olisin kyllä voinu jäädä pidemmäkski aikaa! Kuuma oli alusta alkaen, ja juttu joka mua järkytti aika paljon oli se, että paikallisten mukaan oli menossa talvi eli siis oli oikeestaan kylmä kausi! APUA! Mikä se kuuma kausi sitten olis ollu...
Meijän condomiño, eli suomennettuna jonkun luokan asunto oli tosi kiva! Aika vanha, mutta aivan järjettömän hyvällä paikalla, oli aivan huippu-upeet maisemat! Yöllä näky kaikki kaupungin valot ja päivällä taas meri ja kaikki tosi vihreenä. Aivan törkeen nättiä! Alhaalla oli sellanen aika hyvänkokonen uima-allas, minne me Brunan kanssa suunnattiinkin joka aamu 8-9 aikaan, nauttiaksemme joka hetkestä lämmössä! Heti ekana päivänä bongattiin myös sieltä meijän superihanat hyvännäköset naapurinpojat, joita saatiin sitten ihailla koko loppuviikko haha ;) Ja lopulta saatiin vaihettua yhteystiedotkin ja nyt ne on jo ihan innoissaan tulossa ens kesänä Suomeen mun luokke asumaan muutamaks viikoks! (....mikäpäs siinä...)
Kolme päivää vietettiin lepposasti rannalla makoillessa, ja pari päivää altaalla ku porukat oli niin laiskoi ettei jaksannu liikkuu hotellilt minnekkään! Minä ja Bruna kuitenki oltiin aamusta iltaan nauttimas lämmöstä (Bruna varjossa ja minä auringossa epätoivosena pienen rusketuksen toivossa)!
Illat vähän vaihteli. Käytiin parissa erilaisessa ravintolassa, ja aina kun syötiin niin iskä halus että ostetaan myös pullo viiniä meille. No, niinhän siinä kävi, että kun äiti ensimmäisen lasillisen jälkeen jo oli sammumispisteessä, niin minä ja isä sitten juotiin se loppupullollinen. (Koska Bruna ja mun sisko ei voinu ottaa ees kulausta koska oli kuulemma niin pahanmakusta..) Siinähän ne illat sitten vieri isän kanssa viiniä hörppiessä!
Käytiin kans kattoo sellasii siistei kalliolta tehtyi uimahyppyi, siis jostain 30 metristä! Ne vaan veti kaiken maailman kuperkeikkaa ym ja tuli ihan nätisti alas! Tässä vähän kuvaa siit millai se paikka oli!
Toiseks viimesenä tän vuoden iltana (eli 30.12) päästiin sitten vihdoinkin Brunan kaa katsastamaan Acapulcon yöelämä! Ja just kun mä aloin tottumaan tohon San Luisin tyyliin, että viihteelle lähetään siinä 10-11 aikaan ja kotiin tullaan 1-2 aikaan, niin aina vaan menee hullummaks. Me siis lähettiin ulos suunnilleen 00.15!! Kun me saavuttiin sitten yhelle klubille siinä puol yhen maissa, ei siellä ollu vielä ees ihan hirveesti porukkaa. Puolen tunnin sisällä se paikka kuitenki täytty hullun nopeesti, ja pakko myöntää et oli kyl siistein klubi/baari mis oon ikinä ollu! Juomat oli ilmasii sisäänpääsymaksulla (joka oli 350 pesoa, n.20e). Joo, kuulostaa kalliilta, mutta kun me saavuttiin sinne klubile niin iskä löi mulle ja Brunalle, molemmille, 500 peson setelit käteen ja sano että nauttikaahan nyt viimestä kertaa vuonna 2010! No, mikäs siinä!
Aika meni jotenkin tosi nopeesti, meinaan kahen jälkeen äiti soitteli että mikä meno, ja tuntu että oltas vasta tultu. Sanoin että on hullun siistii, ja äiti totes vaan että taitaa soitella sitten vähän myöhemmin uusiks. 4.15 se sitten soitti uusiks, että on muutaman minuutin päästä siinä ulkopuolella. Ei voitu uskoo Brunan kaa et oltiin oltu siel oikeesti jo neljä tuntii! No, tyytyväisinä hyvästeltiin meijän uudet ystävät ja lähettiin asunnolle nukkumaan :)
año nuevo vaihtu tosi kivoissa merkeissä, vaikkakin tosi erilaisissa kun edellisvuosina! Mentiin yhteen tosi hienoon hotelliin syömään, ja meijän pöydässä oli meijän kanssa kaks pariskuntaa joita ei entuudestaan tunnettu. No, ne osottautu kuitenkin ihan lepposiks tyypeiks ja lopulta päädyttiin niiden kanssa tanssimaankin! Ruoka oli vähän niin ja näin, mutta tärkeempää oli seura ja se fiilis minkä meksikolaiset saa aikaan paikassa kun paikassa :) Kun kello löi 12 kaikki villiinty ihan täysin, superkomeet hatut päässä töräyteltii sellasii torvii ja toivotettii kaikille (tuntemattomillekin) hyvää uutta vuotta, jonka jälkeen ihmiset alko tanssimaan! Mekin Brunan kaa lopulta päädyttiin tanssimaan sellasta Meksikossa tunnettua tanssia, jonka nimi on caballo dorado. Pistän tohon loppuun videon! Tanssittiin ja lauleskeltiin ja oli oikeesti tosi kiva meno :) Palatiin sit kuitenkin hotellille jo aika ajoissa, kahen aikaan, koska seuraavana aamuna startattiin ajoissa jo kotia kohti. Olikin jo ikävä kotia :---)
B E S O S !
Sunnuntaina saavuttiin illalla siis Acapulcon lämpösten tuulten piiriin. Oli ehkä ihanin tunne pitkästä aikaa kun avas auton ikkunan ja sellanen mereltä tuoksuva kuuma tuuli kävi naamaa. Ahh, sinne mä olisin kyllä voinu jäädä pidemmäkski aikaa! Kuuma oli alusta alkaen, ja juttu joka mua järkytti aika paljon oli se, että paikallisten mukaan oli menossa talvi eli siis oli oikeestaan kylmä kausi! APUA! Mikä se kuuma kausi sitten olis ollu...
Meijän condomiño, eli suomennettuna jonkun luokan asunto oli tosi kiva! Aika vanha, mutta aivan järjettömän hyvällä paikalla, oli aivan huippu-upeet maisemat! Yöllä näky kaikki kaupungin valot ja päivällä taas meri ja kaikki tosi vihreenä. Aivan törkeen nättiä! Alhaalla oli sellanen aika hyvänkokonen uima-allas, minne me Brunan kanssa suunnattiinkin joka aamu 8-9 aikaan, nauttiaksemme joka hetkestä lämmössä! Heti ekana päivänä bongattiin myös sieltä meijän superihanat hyvännäköset naapurinpojat, joita saatiin sitten ihailla koko loppuviikko haha ;) Ja lopulta saatiin vaihettua yhteystiedotkin ja nyt ne on jo ihan innoissaan tulossa ens kesänä Suomeen mun luokke asumaan muutamaks viikoks! (....mikäpäs siinä...)
Kolme päivää vietettiin lepposasti rannalla makoillessa, ja pari päivää altaalla ku porukat oli niin laiskoi ettei jaksannu liikkuu hotellilt minnekkään! Minä ja Bruna kuitenki oltiin aamusta iltaan nauttimas lämmöstä (Bruna varjossa ja minä auringossa epätoivosena pienen rusketuksen toivossa)!
Illat vähän vaihteli. Käytiin parissa erilaisessa ravintolassa, ja aina kun syötiin niin iskä halus että ostetaan myös pullo viiniä meille. No, niinhän siinä kävi, että kun äiti ensimmäisen lasillisen jälkeen jo oli sammumispisteessä, niin minä ja isä sitten juotiin se loppupullollinen. (Koska Bruna ja mun sisko ei voinu ottaa ees kulausta koska oli kuulemma niin pahanmakusta..) Siinähän ne illat sitten vieri isän kanssa viiniä hörppiessä!
Käytiin kans kattoo sellasii siistei kalliolta tehtyi uimahyppyi, siis jostain 30 metristä! Ne vaan veti kaiken maailman kuperkeikkaa ym ja tuli ihan nätisti alas! Tässä vähän kuvaa siit millai se paikka oli!
Toiseks viimesenä tän vuoden iltana (eli 30.12) päästiin sitten vihdoinkin Brunan kaa katsastamaan Acapulcon yöelämä! Ja just kun mä aloin tottumaan tohon San Luisin tyyliin, että viihteelle lähetään siinä 10-11 aikaan ja kotiin tullaan 1-2 aikaan, niin aina vaan menee hullummaks. Me siis lähettiin ulos suunnilleen 00.15!! Kun me saavuttiin sitten yhelle klubille siinä puol yhen maissa, ei siellä ollu vielä ees ihan hirveesti porukkaa. Puolen tunnin sisällä se paikka kuitenki täytty hullun nopeesti, ja pakko myöntää et oli kyl siistein klubi/baari mis oon ikinä ollu! Juomat oli ilmasii sisäänpääsymaksulla (joka oli 350 pesoa, n.20e). Joo, kuulostaa kalliilta, mutta kun me saavuttiin sinne klubile niin iskä löi mulle ja Brunalle, molemmille, 500 peson setelit käteen ja sano että nauttikaahan nyt viimestä kertaa vuonna 2010! No, mikäs siinä!
Aika meni jotenkin tosi nopeesti, meinaan kahen jälkeen äiti soitteli että mikä meno, ja tuntu että oltas vasta tultu. Sanoin että on hullun siistii, ja äiti totes vaan että taitaa soitella sitten vähän myöhemmin uusiks. 4.15 se sitten soitti uusiks, että on muutaman minuutin päästä siinä ulkopuolella. Ei voitu uskoo Brunan kaa et oltiin oltu siel oikeesti jo neljä tuntii! No, tyytyväisinä hyvästeltiin meijän uudet ystävät ja lähettiin asunnolle nukkumaan :)
año nuevo vaihtu tosi kivoissa merkeissä, vaikkakin tosi erilaisissa kun edellisvuosina! Mentiin yhteen tosi hienoon hotelliin syömään, ja meijän pöydässä oli meijän kanssa kaks pariskuntaa joita ei entuudestaan tunnettu. No, ne osottautu kuitenkin ihan lepposiks tyypeiks ja lopulta päädyttiin niiden kanssa tanssimaankin! Ruoka oli vähän niin ja näin, mutta tärkeempää oli seura ja se fiilis minkä meksikolaiset saa aikaan paikassa kun paikassa :) Kun kello löi 12 kaikki villiinty ihan täysin, superkomeet hatut päässä töräyteltii sellasii torvii ja toivotettii kaikille (tuntemattomillekin) hyvää uutta vuotta, jonka jälkeen ihmiset alko tanssimaan! Mekin Brunan kaa lopulta päädyttiin tanssimaan sellasta Meksikossa tunnettua tanssia, jonka nimi on caballo dorado. Pistän tohon loppuun videon! Tanssittiin ja lauleskeltiin ja oli oikeesti tosi kiva meno :) Palatiin sit kuitenkin hotellille jo aika ajoissa, kahen aikaan, koska seuraavana aamuna startattiin ajoissa jo kotia kohti. Olikin jo ikävä kotia :---)
martes
joulu ja uusi vuosi
Feliz año nuevo a todos! Hyvää uutta vuotta kaikille!
Nyt on sitte taas yks vuos lisää eletty :) Elämä jatkuu täällä Meksikon auringon alla aika ennallaan, päivä päivältä paremmin! Uus vuos vaihtu tosi kivoissa merkeissä ja jouluki oli tosi huippu!
23. päivä meijän piti starttaa aamulla 9 aikaan kohti Pueblaa, mutta kuinka ollakkaan kun meksikolaisia ollaan niin venyhän se nyt sitten lähemmäs yhtä... Yhen aikaan oltiin siis kaikki kamat kasassa valmiita lähtemään Pueblaan joulunviettoon :) Bruna lähti meijän messiin heti alusta alkaen, ja pakko myöntää että oli kyllä varmaan mun elämäni paras joululoma!
Pueblaan ajettiin se sellanen 4-5 tuntia kun päästiin menemään jotain oikoreittiä. Matka tuntu kyllä aivan älyttömän tuskaselta, mutta heti perile päästyä mua ootti supersuperhyvä yllätys, Anni, eli näin ekaa kertaan yli viiteen kuukauteen suomalaisen! Mikä fiilis hei ku en oo viitee kuukautee puhunu kenenkä suomalaisen kaa niinku cara a cara! No, syötiin sitten tosi hyväs raflassa ja sen jälkeen lähettiin iskän siskon kodin kautta hotellille mummon ja papan kaa! Ja on muuten maailman rennoimmat ja hauskimmat isovanhemmat jotka oon ikinä nähny! :D Aluks luulin että ne on koko ajan ihan kännissä ku vaikutti siltä, mutta lopulta mulle selvis että ne on vaan luonnostaaan sellasia! :D Hahahaha niiden kanssa ei tullu kyllä kertaakaan tylsää hetkeä!
Illalla lähettiin tutustumaan Pueblan vanhaan keskustaan. Käytiin kattomassa jotain peruskirkkoja ja sitten mentiin kaakaolle yhtee tosi hyvään paikkaan. NAM! Sen jälkeen lähettiin heittämään Annia kotiin, ja eksyttiin aika taitavasti. No, lopulta pienimuotosten etsintöjen jälkeen löydettiin Annin kotiin ja sitten puolen tunnin etsinnän jälkeen takas hotlalle!
24. päivä alotin aamun juttelemalla Suomen perheen kanssa, minkä jälkeen lähettiin eläintarhaan! (Mikä jouluaatto?) Mut se oli oikeesti hullun siistiä koska mentiin autollla niiden eläinten seassa ja sain muun muassa melkein emun nokasta kalloon! Oli kyl hullun siistejä ne eläimet... Ton reissun jälkeen mentiin hotellille lepäilemään ja illalla 10-11 aikaan lähettiin viimein jouluillalliselle! Oli ihan erilaista kyl kun Suomessa! Alotettiin lahjojen vaiholla, jossa mä sain jonkun sellasen meksikotyylisen topin ja meksikotyylisen laukun.... Nojoo. Sitten sain kans mun vanhemmilta maailman ihanimman tunikan! Ja voitin lahjapelissä vielä jonkun hedelmäkulhon ja ja mun lempparisuklaita! Niin ja Brunan äitiltä viel kans mun lempparisuklaita ja ihanan kaulahuivin minkä se oli ite mulle tehny :)
Iltahan meni siinä sitten viiniä tequilaa ja baileysia maistellessa, kalkkunaa syyessä ja hauskoi leikkei leikkiessä! Neljän jälkeen lähettiin kotiin päin mummon ja papan kaa (siis hotellille) ja viiden jälkeen päästiin vihdoinkin nukkumaan.
25. päivä meni lepäillessä hotellihuoneessa. Tilattiin aamiainen huoneeseen ja sitten kateltiin vaan telkkarii, nörttäiltiin ja ravattiin Oxxossa! Oli oikeesti ihan kivaa vaan chillaaaaaa. Illalla käytiin nopeesti syömässä uudestaan meijän sukulaisten kanssa ja sitten vietettiin ilta hotlalla.
Acapulcoon matka kesti jotain 5 tuntii toisen kerran. Ei tuntunu niin tuskalta koska ties koko ajan mikä odottaa kun päästään perille! Siellähän se meri ja rannat ja kuumuus meitä jo odottikin!
Kirjotan huomenna lisää! Besos!
Nyt on sitte taas yks vuos lisää eletty :) Elämä jatkuu täällä Meksikon auringon alla aika ennallaan, päivä päivältä paremmin! Uus vuos vaihtu tosi kivoissa merkeissä ja jouluki oli tosi huippu!
23. päivä meijän piti starttaa aamulla 9 aikaan kohti Pueblaa, mutta kuinka ollakkaan kun meksikolaisia ollaan niin venyhän se nyt sitten lähemmäs yhtä... Yhen aikaan oltiin siis kaikki kamat kasassa valmiita lähtemään Pueblaan joulunviettoon :) Bruna lähti meijän messiin heti alusta alkaen, ja pakko myöntää että oli kyllä varmaan mun elämäni paras joululoma!
Pueblaan ajettiin se sellanen 4-5 tuntia kun päästiin menemään jotain oikoreittiä. Matka tuntu kyllä aivan älyttömän tuskaselta, mutta heti perile päästyä mua ootti supersuperhyvä yllätys, Anni, eli näin ekaa kertaan yli viiteen kuukauteen suomalaisen! Mikä fiilis hei ku en oo viitee kuukautee puhunu kenenkä suomalaisen kaa niinku cara a cara! No, syötiin sitten tosi hyväs raflassa ja sen jälkeen lähettiin iskän siskon kodin kautta hotellille mummon ja papan kaa! Ja on muuten maailman rennoimmat ja hauskimmat isovanhemmat jotka oon ikinä nähny! :D Aluks luulin että ne on koko ajan ihan kännissä ku vaikutti siltä, mutta lopulta mulle selvis että ne on vaan luonnostaaan sellasia! :D Hahahaha niiden kanssa ei tullu kyllä kertaakaan tylsää hetkeä!
Illalla lähettiin tutustumaan Pueblan vanhaan keskustaan. Käytiin kattomassa jotain peruskirkkoja ja sitten mentiin kaakaolle yhtee tosi hyvään paikkaan. NAM! Sen jälkeen lähettiin heittämään Annia kotiin, ja eksyttiin aika taitavasti. No, lopulta pienimuotosten etsintöjen jälkeen löydettiin Annin kotiin ja sitten puolen tunnin etsinnän jälkeen takas hotlalle!
24. päivä alotin aamun juttelemalla Suomen perheen kanssa, minkä jälkeen lähettiin eläintarhaan! (Mikä jouluaatto?) Mut se oli oikeesti hullun siistiä koska mentiin autollla niiden eläinten seassa ja sain muun muassa melkein emun nokasta kalloon! Oli kyl hullun siistejä ne eläimet... Ton reissun jälkeen mentiin hotellille lepäilemään ja illalla 10-11 aikaan lähettiin viimein jouluillalliselle! Oli ihan erilaista kyl kun Suomessa! Alotettiin lahjojen vaiholla, jossa mä sain jonkun sellasen meksikotyylisen topin ja meksikotyylisen laukun.... Nojoo. Sitten sain kans mun vanhemmilta maailman ihanimman tunikan! Ja voitin lahjapelissä vielä jonkun hedelmäkulhon ja ja mun lempparisuklaita! Niin ja Brunan äitiltä viel kans mun lempparisuklaita ja ihanan kaulahuivin minkä se oli ite mulle tehny :)
Iltahan meni siinä sitten viiniä tequilaa ja baileysia maistellessa, kalkkunaa syyessä ja hauskoi leikkei leikkiessä! Neljän jälkeen lähettiin kotiin päin mummon ja papan kaa (siis hotellille) ja viiden jälkeen päästiin vihdoinkin nukkumaan.
25. päivä meni lepäillessä hotellihuoneessa. Tilattiin aamiainen huoneeseen ja sitten kateltiin vaan telkkarii, nörttäiltiin ja ravattiin Oxxossa! Oli oikeesti ihan kivaa vaan chillaaaaaa. Illalla käytiin nopeesti syömässä uudestaan meijän sukulaisten kanssa ja sitten vietettiin ilta hotlalla.
Acapulcoon matka kesti jotain 5 tuntii toisen kerran. Ei tuntunu niin tuskalta koska ties koko ajan mikä odottaa kun päästään perille! Siellähän se meri ja rannat ja kuumuus meitä jo odottikin!
Kirjotan huomenna lisää! Besos!
Suscribirse a:
Comentarios (Atom)

