soo excited :)

Im going, im going..... but where:o
Elikkä maa- ja piiritiedothan ne on jo tullut, mutta missä viipyvät minun perhetietoni! :( Tai riittäs et tulis vaikka vaa tarkempi osavaltiotieto tai jotain, vielä niin hämärän peitossa!
Ensimmäinen koulutus oli tossa viikko sitte. Vanhoja vaihto-oppilaita, ja paljon paljon dioja täynnä tietoa:D Näin nyt kans ekaa kertaa vähä muita vaihto-oppilaita ja sai tietää mihin eripuolille maailmaa meitä lähtee ens kesänä :) Mutta ei meitä viel paljoo ollu, vaa meijä piirin vaihtarit.. 24.4 isossa koulutuksessa näkee sitte kaikki vaihtarit, ja pääsee juttelee muitten Meksikoo lähtevien kanssa!

Tänää taas päiväl mietin tot koko lähtöö. On se oikeesti aika outoo varmaa sinä päivänä ku hyppää koneesee, ja tajuu sen ettei vuoteen oo täällä. v u o t e e n ! huhhuh. Se on oikeesti pitkä aika. Tai no siis, toisaalt tosi pitkä, toisaalt tosi lyhyt. Jos miettii et elän 110 vuotta (niinkun oon suunnitellu, VÄHINTÄÄ!) nii se on alle 1 prosentti mun elämäst, eli ei melkei mitää! Mut jos miettii sitä et vaik kuinka monee päivää en pääse juttelee ja juoruilee kavereitten kaa, nii se on loppuenlopuks aika pitkä aika. Mut ei sitä ees viel voi kunnolla tajuta. Vaikka tuntuu et kuukaudet ja viikot vilisee silmissä. Viimeks ku mietin lähtöä, mistä tuntuu olevan ehkä kaks päivää, jäljel oli viel 4 kuukautta. Nyt siihen on kolme kuukautta. Kohta kaks, sitte yks, sitte pari viikkoo ja sitte.... onkin lähtö! Ei vaan voi tajuta!!!
Ja entäs sitten ku tuun takasin? Mitäs jos ei kukaan muista ees kuka oon? Ja entäs mä itte? Jos rupeen rakastaa Meksikoo niin paljon etten vaa haluu tulla takas, ja tuntuu ettei täällä olevat asiat oo enää yhtää mitää, eikä millää oo mitää arvoo. Voi olla aika hiton hankalaa sopeutuu tänne takas, ku on vuoden ollu pois... aaaaaaaaaa niin paljon pyörii ajatuksia päässä mut ei niitä kaikkii ees pysty kirjottamaa sanoiks. Eikä niit varmaa pidäkkää pystyy kirjottamaan. Ne on sellasii asioita mitkä vaan pitää kelailla itteksee päässä ja yrittää saada muut tajuumaa ees pikkasen niistä!

Meksikossa söisin vast lounast, tai olisin luultavasti koulussa kavereitten kaa just nyt.. vuoden pääst tähä aikaa luultavasti oonki... soo weird! joku päivä viel sekoon päästäni täysin ku kelailen näit hommii!
chao, jonnc