aasi,morso y mouru

Jälleen kerran sain päivän piristysruiskeen suoraan Suomesta! Tai, no oikeastaan suoraan Facebookista ja Youtubesta, mutta Suomesta kumminkin. En tiedä kuinka moni muistaa muinaisen lasten tv-sarjan nimeltä Aasi,Morso ja Mouru. No, vaikka kukaan muu ei muistaisi, niin me muisteltiin kyllä Tildan,Ruthin,Hannan ja Annin kanssa meksikocityssa tätä kyseistä sarjaa. Todettiin siinä sitten, että se Morso oli oikeesti aika hemmetin pelottava, että nähtiin jopa painajaisia kyseisestä ohjelmasta. No, tänään Facebookiin kirjautuessani huomaan, että eräs fb-kaveri on tehnyt testin "Mitä Morso tekee sinulle viikon sisällä?" ja siinä vaiheessa en kyllä voinut muutakun purskahtaa tolkuttomaan nauruun :----D Hetki muisteltiin siinä kaverin kanssa aikoja Meksikocityssa, jonka jälkeen syvennyin Youtuben maailmaan tutkimaan kyseisestä sarjasta olevia videoita. Voi näitä ilonhetkiä jajajajajjaj, naurattaa vieläkin tämä hahmo :--D Jos toi nimi ei itsessään sano mitään, niin kattokaapa vaikka tää video, ton alun kyllä muistaa jos yhtään seuras Pikkukakkosta naperona! Aasi, Morso ja Mouru. Toi video kyllä muutenkin sai niin naurun partaalle, täällä Meksikossa sitä vaan tajuaa mitä oudompia asiota :----D Aivan mahtava!!

Tänään alko sitten seittemäs viikko täällä puolella maapalloa :) Espanjantunneilla käyn nyt ainakin vielä tän viikon joka päivä sen kaks tuntia, ja ens viikolla kun koulu alkaa, vähennän varmaan aika reippaasti niitä! Eli ens viikosta lähtien käyn varmaan tyyliin kahtena päivänä viikossa tunnin, koska koulujutut tulee viemään aivan sikana aikaa! Ainakin aluks, kun varmaan joka toinen sana pitää läksyjä tehdessä kattoa sanakirjasta ja sitä rataa 8( Mutta toivottavasti pääsen nopeesti kärryille, meinaan kyllä ne tunnit varmaan nopeemmin menee jos ymmärtääkin siellä jotain, eikä vaan istu tyhjänpanttina jajaj!

Sain taas vaihteeksi kokea kauunhetkiä tämän suomalaisuuteni vuoksi tänään, kun olin La Lomassa juoksemassa. Yhtäkkiä mun takaa pomppas Santiago ja huuteli siinä Holaa Jonnaaaa! No, minähän siitä käännyin kattomaan et kuka siel on, ja samassa katoin myös peiliin ja huomasin että mukava tomaatin väri oli hiipinyt koko naamavärkkiini :) Santiago siinä sitte hetken töllötteli, jonka jälkeen kysy että tuunko perjantaina joihinkin juhliin. Lupauduin tulemaan, ja se lupas hankkia mulle kutsun :) Hetki siinä sitte höpöteltiin, minkä jälkeen se suuntas jalkansa kotia kohti ja mä jatkoin juoksua. Mutta, siis se paha juttuhan tässä on se, että meksikolaiset ei oo oikeesti melkein koskaan punasia kun ne menee juoksemaan, salille tms. Tai ainakaan mä en oo nähny kertaakaan ketään niistä punasena! Ja minä siellä joukossa loistan kivoin suomalaisin kasvoin :---)  Jopa mun äiti kysy multa kun tuli mua hakemaan, että mitä sulle on tapahtunut kun oot noin punanen jajajjaja :D Reilu peli!

Nyt painun jälleen kerran aina yhtä mielenkiintosten espanjanläksyjen pariin, kohta lähen varmaan vielä zumbaamaan ja sitten alkaapi olla taas yksi päivä täällä eletty :) 

p.s. onko vihreet silmät täällä oikeesti niin harvinaiset, että niistä saa kuulla joka päivä ja joka tilanteessa?