:-------)

Holaaaa!
Tekis mieli vaan kirjotella tähän espanjaks hirveet selostukset, mutta pysytään nyt kuitenkin suomenkielessä niin ei mee hermo jokasella jajja :)En oikeen tiiä mistä kirjottasin. En ala nyt enää siihen, et kirjotan jokasen päivän tapahtumista. Tai siis, jokasista juhlista ja jokasesta oppitunnista. Kirjottelen sillee yleisesti vaan että miten on menny ja mitä suurta on tapahtunu!

Huomenna mennään taas puolessa välissä viikkoa jo :) Koulussa oon alkanut tajuumaan tosi paljon jo, ja kemia ja habilidades menee jo tosi hyvin! Hissan ja sosiaalisten tieteitten kaa on lievästi sanottuna pikkusia ongelmia, mutta mitäpä niistä! Hissanope vaikutti aluks hullulta natsilta mut nyt pikkuhiljaa vaikuttaa vaa pikkasen sekopäiseltä mutta hauskalta tyypiltä. Niin, ja opettajista puheenollen. En tiiä oonko siitä aikasemmin kirjottanut, mutta tossa kai pari viikkoa sitten yks opettaja pyys mua sen kanssa ulos! Pakko myöntää että veti vähä hiljaseks ja poistuin vaa paikalta todeten että valitettavasti mä en oo vielä saanu meksikolaista puhelinliittymää käyttöön jajajajjaja :---D
Muutenkin mulla on nyt alkanu olee ehkä sellasii vähän parempia kavereita jo koulussa. Tai siis, eilen rupesin miettimään että miten erilaista nyt on kuitenkin joka aamu nousta ja mennä kouluun, kun ekoina päivinä. Ekana päivänä olin kuolla kun kävelin yksin ekalle tunnille ja kaikki tuijotti mua ja supis että toi on vaihto-oppilas ja käänty 360 astetta perässä kattomaan. Eka viikko oli kans vähä sellasta et aina vaan tunnin jälkeen hädissäni etin Morganea ja Brunaa ja muita etten joutuis olee yksin. Nyt kuitenki aamusin meen aina ihan rauhassa tunnille myöhässä tai en, siellä kaverit oottaa ja luokkaan astuessa joka puolelta kuuluu "Jonnaaa como estas?!?!?" ym ja tuntuu oikeesti siltä että kuuluukin sinne jotenkuten. Välkillä kanssa melkein jokaisen tuntee niin hyvin että voi mennä jutskaamaan jos on yksinäistä, mitä kyllä normaalisti ei ole :) Läksyjäki pystyn tekee jo jossain määrin paremmin, ja tunnilla tehtävät tehtävät saan jo aina tehtyä tunnin aikana ja pärjään jo jokseenki ilman sanakirjaa. Kaikist hienoin fiilis on ehkä se, kun oikeesti tajuu kun kaverit puhuu siitä mitä teki viikonloppuna ja juoruilee muutenki, ja vaikkei keskity ihan 100% siihen niitte juttuu nii ymmärtää silti. Ja pystyy kerto omii juttui espanjaks ilman et tarvii miettii jokasen sanan taivutusta. Tosi hassuu, et sitä voi oikeestikki näin lyhyeski ajas ku vajaassa kolmessa kuukaudessa oppia näin hyvin uuden kielen. En oo siis enään kuukausiin, vois jopa sanoa, turvautunu enkkuun. Lähinnä kaks ekaa viikkoa. Enkä ikinä,ikinä puhu enkkua kenenkään kanssa täällä. Tai no, kemian tunnilla koska ne on enkuks, mutta musta se on vaan parempi, koska en haluu unohtaa sitä Ja välillä kun pitää hollantilaisen pojan tai saksalaisten kaa vääntää enkkuu nii tuottaa oikeesti hankaluuksia!

No, sitten vaikka just totesin etten harrasta enää mistään juhlista ym raportoimista, niin viime perjantaina oli kuitenkin erikoistapaus! Ja lauantaina kans osittain jajajja :---D Eli siis perjantaina oltiin Brunan kanssa mun urheiluklubilla kattomassa jotain tenniksen maailmanmestaruuskisoi tms ja sit sen jälkeen zumbailtiin rankkojen syömisien jälkeen :) No, zumban jälkeen yks Brunan kaveri Juanpablo soitti sille ja kysy jos Bruna haluis lähtee illalla baarii sen kanssa. No, mä tietenki huusin vieres et "minä tulen mukaa kans!! ja Bruna kysy et voisko se ottaa mut messii ja sitte oltiiki jo aika innoissamme illasta :) Tai ei oikeestaan siitä baariajatuksesta, mutta siitä, että olis kerrankin oikee kutsu joihinki juhliin!
No, ongelmana oli kuitenkin että Brunan äiti ei anna sen casi nunca lähtee minnekkä, varsinka baareihi. Bruna sitte heitti et on meijän kaverin Marianan synttärijuhlat ja sitte suunnattii jonkun kotiin, luulen että se oli sen Juanpablon koti, varma en ole! :----D No, ku päästii perille nii purskahettii molemmat ihan tajuttomaan nauruun kun huomattiin kuka siellä oli myös. Eli siis yks poika mun habilidades -tunneilta, jolla on sellanen vähänniinku pakkoliike et se laittaa sillee tosi tyhmästi koko ajan hiuksiaa ja ollaa aina naurettu sille. Ihan hemmetin guaappooo mut se sen "pakkoliike" on vaan niin huvittava.

Ne sitte osottautu astetta pienemmiks juhliks. Meitä oli ehkä 10-20 hlöö yhteensä koko aikana. Juttelin tosi paljon tän pakkoliiketyypin kaa (Jorge) ja loppuillasta meitä oli siellä tasan minä Bruna Juanpablo ja tää Jorge. No, hauskaa oli kuitenkin muittenkin ihmisten edestä ja ne sai mut jopa melkein tanssimaan. Täytyy olla varuillaan!
Niin ja se juttu miks tää ilta oli kertomisen arvonen oli se, että mä oon löytäny mun meksikonmiehen nro.3! Eli tää Jorge, aivan iiihana tyyppi! Vaikka ennen tota perjantaita en osannu muuta ku hajota sille nii se osottautuki iha huipputyypiks :) Sovittiin kans sillon perjantaina et mennään nelistään aamiaiselle maanantaina tokalla tunnilla. Lauantaina se sitten soitti mulle joskus siinä 5 jälkeen, ja mä ekana paniikissani en vastannu sen 13194918265 puheluun ja lopulta sit vastasin vähä epävarmasti. Se kutsu mut joihinki juhlii mitkä oli yhes ihan ok baarissa, mut en kuitenkaa halunnu mennä. En oikee oo innostunu näist tän mestan antroista viel. Sit se viel muistutti maanantain aamupalasta ja mä vaa totesin et claro claro!

No, lauantaina en kuitenkaan jäänyt juhlitta vaan lähin Adrianon kanssa iltapäiväkahvittelujen jälkeen sen kaverin Jeniferin juhliin. Ekana mentiin pienellä porukalla supermarkettiin. Siellä ostoksia tehessä meijän kaa tuli koko ajan vaan lisää porukkaa ja lopulta meitä oli siinä kevyet 15 hlöä. No, ei kai se muuten oliskaan ollut mikään onglema, mutta me ängettiin niiden 14 muun kanssa samaan autoon! Oli ihan mielenkiintonen 20 minuutin ajomatka, tosiaan.......
No, perille kun päästiin niin totesin että nyt ollaan kyllä kaukana kotoa, enkä ollut siis sanonut aikasemmin äidille että aijon mennä minnekään juhliin. Onnellisena se eli kotona niissä ajatuksissa että istun Carranzan Starbucksissa kavereiden kanssa kahvilla. Soitin sitte äitille ja selvis ettei se mesta niin hirveen kaukana ollu, ONNEKS! En kuitenkaan saanu olla hirveen pitkään, koska perjantaina tulin kotiin vasta vähän enne kahta ja äiti ja isi preferieron että tuun kotiin ajoissa :) Vähän ennen 11 ne tuli sitten hakemaan mua, ja vaikka ilta jäi vähän lyhyeks niin oli tosi hauskaa! Siinä saatto taas huomata ton eron suomalaisiin juhliin. Tunsin sieltä tasan tarkkaan yhen 3 ihmistä, kaikki muita vaihtareita. Kuitenkin, vaikkei ne olleet siinä alkuillasta todellakaan humalassa eikä mitään niin ne kaikki tuli juttelemaan mulle ja tanssimaan mun kanssa, ja tietenkin jouduttiin ottamaan perinteiset vaihtaritequilat niinkun jokaisissa juhlissa. Niin, ja juhlatarjoiluun kuului myös Finlandiavodka! Voitteko kuvitella, Finlandiavodkaa Meksikossa! Enpä olis uskonu sitäkään päivää näkeväni :)

Nyt rupee jo pikkuhiljaa laiskotuttamaan ja pikkuhiljaa alan painua pehkuihin :) Oon ruvennu pikkuhiljaa pääsemään sellaseen unirytmiin että käyn nukkumaan siinä 10-11 maissa ja herään sitten 6 jälkeen: aika sopivat yöunet :) Joskus nukahtamista kyllä hankaloittaa se, että sisko istuu omalla koneellaan yli puoleenyöhön ja välillä huudattaa musiikkiakin ihan kiitettävästi..... Hmph! Ja muutenkin siitä on tullu tosi outo mua kohtaa, vähän sellai ylimielinen ehkä. Mut se varmaan johtuu tosta sen iästä, enkä jaksa suuremmin noteerata sen tekoja!
Vielä ennen lopettamista kerron sen verran, että musta tuntuu että tää mun meksikon unelmienmies nro.3 on paljon parempi kun nää aikasemmat. Koska eilen ei tosiaan menty aamupalalle koska tuli vähän ongelmia, mutta juteltiin kuitenkin eilen, ja tänään koulun jälkeen suunnattiin yhen kaverin kotiin ja siellä kans juteltiin aika paljon :) Niin, ja koulussa se soitti ehkä 12345555 kertaa mulle missä oot mitä teet minne meet seuraavaks ja lopulta mä päätin olla vastaamatta taas kerran aajaaja fair game :---) Illalla juteltiin kans koneella ja voi vitsi kun joku voi vaikuttaakkin niin mukavalta!
Onko muuten kellään tietoa että onko hollannissa tapana käydä suihkussa kuinka usein? Havaittu on meinaan koulussa jokaisen nenään että tää meijän hollantilaispoika ei ainakaan taida tuntea sanaa suihku.. Eikä myöskään sanaa nenäkarvatrimmeri...

Alan painua pehkuihin kun oon hyvillä mielin. Tai mahdollisesti käyn vielä jääkaapilla koska äippä tuli just kotiin ja haluu ehkä tehä vaikka yhen quesadillan päättämään tän melkein täydellisen päivän :) Yritän kirjotella vielä tällä viikolla lisää kuulumisia vaikka viikonloppuna jos aikaa piisaa! Ja toi vika kuva kuvaa aika hyvin sitä mitä vauhtii tääl järki juoksee täl hetkel jajajaja!
Ciao!

p.s. Kuulin tänään ihan shokkiuutisen. Mun parhaalla kaverilla täällä, siis sillä brassitytöllä Brunalla on SILIKONITISSIT! WTF, se on 18 ja sen äiti oli maksanu sille viime talvena silikonitissit koska Brasiliassa se on kuulemma ihan normaalia, paljon nuorempanakin! Yks juttu lisää taas, mitä voi arvostaa omassa maassaan. Ettei tarvi juosta pää viidentenä jalkana plastiikkakirurgiselle jos ei oo 15-vuotiaana Pamela Andersson!